pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty

Minuu naurattaa, kun jokaisen kotikoti viikonlopun jälkeen postaukset alkaa aina jotenkin, et "viikonloppu oli taas kerran aivan ihana" ja jälleen kerran voisin alottaa tän tekstin noilla sanoilla! :D En kyllä missään vaiheessa epäillykkään, että tää viikonloppu olis jotenkin poikennu muista.. 

Lauantaipäivä meni auttaen äitiä, mutta toimittiin Marikan kanssa myös vielä illasta kuskina ja unta kertykin lauantai-sunnuntai yönä huimat kolme tuntia! Oli kuitenkin ihan kiva olla kuskina, kun samalla näki sitten paljon tuttuja. Lyhyistä yöunista huolimatta Petruksen rippijuhlat meni hyvin ja äiti illalla ihmettelikin, että ollaanko voitu nukkua vaan niin vähän kun oltiin koko päivä oltu niin pirteitä.. Juhliin kuului hyvää ruokaa, paljon rakkaita ihmisiä, ihmisiä joita en oo nähny moneen vuoteen, naurua, onnen kyyneleitä, komea juhlittava sekä ihana sää ♥ Eihän sitä muuta onnistuneeseen päivään tarvitakkaan? Annetaan nyt kuvien puhua puolestaan :)

mekko / nelly, kengät / brandos (?), hiuskoriste / h&m

"Kuin eilisen muistan sen 
kun kastepuvussa sinut näin. 
Niin pieni ja vauvantuoksuinen, 
olit pikkuveli sylissäin. 

Vuosien huomaan vierineen, 
tänään taas valkoiseen pukeudut. 
Vie askelees kirkkoon hiljaiseen, 
on kastepuku albaan vaihtunut. 

Miten neuvot parhaat antaa voisin,
ei puolestas elää voi kukaan.
Sulle polun turvallisen soisin,
ja suojelusenkeleitä mukaan"